MIKSI JUURI RBSH?

Miksi valitsin juuri Russian-based Sport Horse:iden kasvattamisen? Rodun jonka Gin kehitti vuonna 2002, virtuaalimaailman omaksi roduksi.

Minua on aina kiehtonut kevyet ja sporttiset hevoset sekä ponit. Silmääni on myös aina miellyttänyt hieman kolhon ja kuivan näköiset venäläiset rodut, joiden jalostuksessa ei niinkään painotetaa silmiä hivelevään ulkonäköön, vaan monipuoliseen käyttöön. Miksen siis alkanut kasvattamaan kevyitä todellisia venäläisiä rotuja? RBSH:issa yhdistyvät kaikki se, mitä minä virtuaalihevoselta haluan; sporttisuus, keveys, monipuolisuus ja ulkonäkö. Lisäksi nautin hevosten kasvattamisesta, jalostamisesta, pidän sopivien yhdistelmien pohtimisesta. Tässä vaiheessa RBSH tuo oman kiinnostavan ripauksensa mukaan, sillä niitä kasvattaessa täytyy muistaa pitää silmällä venäläisrotuprosenttia. Se ei saa olla liian matala, muttei liian korkeakaan ole suositeltavaa. Saatan viettää tunteja tutkien, hevosten sukuja, jotta saisin haluttuja rotuja halutun määrän tulevaan varsaan. Tämä on siis se syy, miksi valitsin juuri RBSH:n, se ei ole monipuolinen pelkästään käyttöhevosena, vaan myös jalostuksellisesti. Ei niin hyvästä hevosestakin, saattaa saada loistavaa materiaalia jalostukseen, pidemmälle tähtäimelle, eli esimerkiksi miettimällä millaisia sen varsojen varsat tulisivat olemaan. Olenkin usein ostanut hevosia vain suvun perusteella, eli suvusta on löytynyt hevonen josta suuresti pidän. Jalostamalla muiden yksilöiden kanssa olen saanut sellaisen varsan millaisen olen halunnut, vaikka itse ostettu yksilö ei sitä olisikaan ollut.

Nämä ovat ne perimmäiset syyt, miksi valitsin juuri Russian-based Sport Horsen. Ja näiden kuluneiden vuosien aikana, se onkin varastanut täysin sydämeni!




      TÄSTÄ KAIKKI ALKOI

Aloitin Russian-based Sport Horse:iden kasvattamisen toisella tallillani Confugiumissa (joka myöhemmin vaihtoi nimekseen Confugium ranch). Ensimmäinen RBSH-kasvattini syntyi 20.04.2004 ja sai nimekseen La Sirène Folie Fi Nikita. Tästä tammasta tuli tärkein virtuaalihevoseni kautta aikojen. Sen kaikki jälkeläiset nimettiin samaan tapaan, jotta tunnistaisin ne heti nimestä, nimet siis sisälsivät sanat Folie Fi. Ilmeisesti onnistuin kasvatuksessa heti kättelyssä, sillä tammaa tapaa yhä usein nykyisten RBSH:iden suvuista vaikka itse tamma on lopetettu jo tammikuussa 2006.

Siitä kasvatus sitten lähti käyntiin. Yhteensä Confugiumissa ehti syntyä varsoja 39 kappaletta, välillä tammikuu 2004 ja joulukuu 2005, eli miltein kahden vuoden ajan. Kuitenkin kummallisen päähänpiston vuoksi halusin Confugiumista puoliveritallin ja myöhemmin westerntallin, joten RBSH:t saivat jäädä. Noin puoli vuotta niistä pysyin erossa, kunnes loppu kesästä 2006, niitä alkoi jälleen salakavalasti kerääntyä talliin. Olin kuitenkin päätökseni tehnyt Confugiumin suhteen, se jatkaisi westerntallina, joten RBSH:ille piti saada oma talli. Niin syyskuun lopulla nousi pystyyn Grdota. Nyt saatoin kasvattaa ja keskittyä rotuun aivan rauhassa ja vihdoinkin hankkia niitä rajattoman määrän, kuten olin pitkään unelmoinut.




      KASVATUSPERIAATTEET

Ensisijaisesti keskitymme suoristuskykyisiin varsoihin, jotka näyttäisivät kyntensä niin jalostuksen kuin kilpailukenttienkin saralla. Tietenkin näin päätoimisen kasvattajan silmissä suvun jalostusarvo on korkeimmalla korokkeella jalostuksen tärkeys listalla. Muutama vuosi takaperin ihastuin vieläpä ihan perinpohjaisesti harvinaisempien venäläisrotujen käyttöön jalostuksessa. Näin kuvaan siis astuivat iomud, kabardinhevonen, kustanairinhevonen, novokirgiisi ja turkmeeninhevonen. Nykyisin haluankin hevosiltani löytyvän suvusta vain jotakin näistä roduista, eli yksi rotu per suku. Jokainen rotu ja käyttötarkoitus ovat oma linjansa, jotka pyrin pitämään erillään. Laukkahevosten astuessa kuvaan aloitin painottamisen erityisesti näistä parhaiten laukkoihin sopivaan rotuun, kustanairinhevoseen. Hieman pienemmällä mittakaavalla mukana ovat myös novokirgiisit ja turkmeeninhevoset laukkajien suvuissa. Pyrin myös nämä linjat pitämään ominaan.

Aikaisemmin kilpailemisella ei ollut juurikaan merkitystä hevosieni kanssa, pian kilpaileminen jäikin täysin. Nykyisin kuitenkin laukkahevosten ollessa tallin asukkeja, on kilpaileminenkin tullut takaisin kuvaan. Laukkaurheilu on mielenkiintoista, monipuolista ja siinä on jotain mitä tavoitella. Tämän vuoksi kilpaileminenkin on noussut suureen arvoon jalostuksen kannalta. Käytämme jalostukseen vain hevosia, jotka ovat saavuttaneet vähintään Grade 3 tason. Näin pyrimme takaamaan varsalle hyvän pohjan loistavalle kilpailumenestykselle.