Bondin isä Manoulito on saksalainen lewitzer. Joka on koulupainoitteinen ja on kisannutkin vaativaa B'tä. Esteistäkin orin on kuitenkin suoriutunut 120 cm asti. Maunolito on suht' helppo luonteinen, se osaa käyttäytyä ihmisten lähellä, mutta muiden hevosten kanssa se luulee itsestään liikoja ja usein onkin se, joka haastaa riitaa. Naarmut niin päässä, jaloissa, kuin kyljissäkin ei ole uutta, kun ori tulee tarhasta sisälle.
Isänisä Onedin on taas puolestaan estepainoitteinen, koulutustaso puolestaan vain ko He B ja re 100 cm. Isänemä Grande Sue on koulupainoitteinen, vaativaa B'tä kisannut muutaman kerran. Ei ihmeempiä sijoituksia.

Bondin emä Veilchen on hyvin rauhallinen yksityishevosena toimiva tamma, oikea mamman mussukka. Se on hieman laiska, mutta luotettava. Tamma ei ole kisannut, muuta kuin ihan seuratasolla muutaman kerran. Koulutustasoltaan helppo B ja 80 cm. Tamma on myöskin puunpurija.
Emänisä Wahnfried on nykyisin ruunattu ja poika toimii tuntiponina. Kisailee silloin tällöin tallin kisoissa. Emänemä Chrysantheme asuu samalla tallilla tuntiponina, kuin Wahnfried. Chrysantheme on kipakka luonteinen ja melko hankala.

Maahantuojan kommentti: Perussimppeli hevonen. Kulkee eteenpäin ja taaksepäin. Kävimme katsomassa tätä kun omistaja on niin vanha ettei enää kisaa poneilla. Todella helppo ori joka ei ehkä ole mikään GP-hevonen mutta siihen voi varmasti luottaa tilanteessa kun tilanteessa. Vagabond meni ihan nätisti koulua ja esteidenkin yli se pääsi. Tyyli ei ole mikään näyttävin mutta yli päästiin :D. Ori oli virkistävän tasainen tuon potkivan tamman jälkeen. Ei ihmeellisimpiä juttuja, muuta kun että on puunpurija ja lihaksisto on hieman huonossa kunnossa - hevonen kulki pitkään ratsastaessa väärinpäin kunnes sen sai rentoutumaan ja antamaan periksi niskasta. Tämä hevonen, vaikka onkin perussimppeli, vaatii hieman kokeneen ratsastajan. Hieman varuillaan muita hevosia ohittaessa. Hevonen on kisannut aika paljon, mutta ei ole isompia voittoja.
© Eva/ Wirtual W

Bond yleisesti hyvin peruskiltti niin hoitaa kuin ratsastaakin. Sen uskaltaa antaa pienempienkin hoitajien ja ratsastajien käsiin, vaikka se ori onkin. Taluttaessa kuitenkin olisi hyvä olla aikuinen henkilö vieressä. Mutta muuten Bond ei pure, potki, juokse yli tai muuta vastaavaa, vaan osaa käyttäytyä oikein hyvin. Se ei edes huuda tammoille tai muillekkaan hevosille. Puunpuremista ja johtajuutta lukuun ottamatta en juurikaan mitään muuta vikaa tästä pojasta löydä! Bond kun on tämän tallin ehdoton pomo, vaikka onkin luonteeltaan niin peruskiltti ja tallista kovapäisempiäkin poneja löytyy. Bondilla vain on paha tapa niin sanotusti varmistella johtajuuttaan kovistelemalla muita hevosia ohi kulkiessaan, etenkin muita oreja ja ruunia. Tarhassa ei tämän kaltaisia ongelmia kuitenkaan ole ilmennyt, vaan siellä Bond on ehdoton pomo. Nuoret orit onkin hyvä laittaa ensimmäiseksi puoleksi vuodeksi tarhailemaan Bondin kanssa, jolloin takuulla oppivat käyttäytymään ainakin muiden hevosten lähellä.

Bondia voi hoitaessa pitää ihan vapaana karsinassa, sillä se seisoo kiltisti paikallaan. Bond ei nyt erityisemmin nauti harjattavana olemisesta, mutta ei sitä millään tavalla vastustakkaan. Kavioidenkin puhdistus sujuu ongelmitta. Suitset kannattaa laittaa ennen satulaa, sillä satulaa Bond vähän arkailee ja sen vuoksi voi yrittää "juosta pois satulan alta", kun sitä nostaa selkään. Suitsien laitossa ei ole mitään ongelmia, poika kiltisti ottaa kuolaimet suuhun ja laskee päätäänkin alemmas, jotta suitset saa hyvin sen päähän. Satulan kanssa tosiaan voi pieniä problemia ilmetä, mutta ei pahoja. Satulavyötä kiristäessä Bond saattaa luimistella korviaan, mutta siihen se jääkin. Ei siis mitään näykkimistä tai etujalalla kuopimista.

Taluttaessa Bondia kannattaa varoa muita hevosia. Bond ei ryntäile, pure tai potki taluttajaa, mutta muita hevosia saattaa näykkäistä tai jopa potkaista, kun ohi taluttaa. Kannattaa siis kiertää muut hevoset kaukaa, mutta esimerkiksi tarhan tai karsinan ohi kuljettaessa eivät muut ponit haittaa lainkaan, vain siis kun ihan ohi kulkevat. Muutoin Bond sitten käveleekin tyynen rauhallisesti taluttajan vierellä ohjat pitkänä. Bondin voi hyvillä mielin antaa pienemmänkin ratsastajan taluttaa talliin, kunhan vain pitää huolen ettei vastaan tule muita.

Bond on reipas ja miellyttävä ratsastaa. Alkutunnista se saattaa olla hieman jäykkä, etenkin vasemmalle eikä meinaa sinne suuntaan kääntyä, mutta kun sen saa kunnolla taivuteltua antaa se nätisti niskastaan periksi. Pienempien ratsastaessa kannattaa jonkun kokeneemman ratsastaa se ensin läpi, jotteivät pienemmät joudu sen kanssa tappelemaan vasemmalle käännyttäessä. Kun Bondin saa nätisti kuolaimelle se myös pysyy siellä ilman, että joka toinen sekunti pehmittelisi ohjalla tai ottaisi puolipidätteitä. Bond kuuntelee hyvin istuntaa, eikä pohkeilla tarvitse kaiken aikaa paukuttaa, mutta kiinni ne täytyy pitää koko ajan. Suustaan Bond ei ole kovinkaan herkkä, mutta ei kovakaan. Kuuntelee siis hyvin pidätteitä, mutta ei vedä herneitä nenäänsä kun pienempi ratsastaja ravissa ohjista hieman nykii. Bondin käynti on hieman hidasta, mutta liikaa sitä ei saa hoputtaa, muuten käynti menee vain kiireelliseksi pieneksi kipitykseksi. Ravi puolestaan on erittäin lennokasta. Poika osaa hienosti venyttää etusiaan lisätyssä ravissa. Laukka puolestaan on melko paljon mahdollista koota, eikä silti sammu. Laukkaan ei muutenkaan tarvitse Bondia kahta kertaa siirtyä, sillä siihen se innokkaasti mutta silti hillityn tyylikkäästi nousee. Laukka on äärimmäisen mukavan keinuvaa istua.
Kyllä kouluratsastus on ehdottomasti Bondin laji, jo pelkkien askellajien vuoksi. Bondia saa koota miltein äärimmäisyyksiin eikä poika ole siitä moksiskaan. Kokoamiset ja lisäykset sujuvat hienosti, mutta joidenkin taivutusten kanssa on ollut ongelmia. Etenkin hyvin koottuna kulkiessaan jos pitäisi kääntyä ja väistää vasemmalle, mikä on Bondille selkeästi erittäin vaikea suunta, tasapaino on vaikea pitää ja Bond helposti rikkoo askellajin ja sekoittaa rytmin. Tämän vuoksi ikävä kyllä helppoa a'ta vaativampiin luokkiin emme ole päässeet.
Esteillä Bond tuntuu rentoutuvan ja nauttivan siitä. Kuitenkin innostus vie usein keskittymiskyvyn ja tällöin saa ohjilla pidättää enemmänkin. Pelkät nivelkuolaimet eivät aina riitä hypätessä. Pieniä esteitä 60-80 cm menee vielä suhteellisen rauhallisesti ja mallikkaasti, mutta mitä enemmän korkeutta tulee sitä kovempaa mennään. Arviointi virheetkin ovat yleisiä, Bond menee usein liian juureen ja pudottaa puomin etusillaan. Myöskin kovassa vauhdissa hypätessään hypyistä tuppaa tulemaan pitkiä mutta matalia jolloin esteet taas kolisevat. Puolipidätteitäkään ei kuunnella ennen sarjaa, mutta etenkin kolmoissarjalla toisen esteen jälkeen vauhti hiipuu ja kolmas este ylitetään mahdollisesti puomit kolisten. Vaikka muuten Bond kokoaa itseään nätisti ja kuuliaisesti, niin esteradalla laukka tuppaa venymään pitkäksi ja ryhdittömäksi. Lujaa siis mennään, mutta itse asiassa laukka ei pyöri tarpeeksi tarmokkaasti ja sen vuoksi vauhti usein hiipuu lyhyillä teillä ja sarjoilla. Tekniikassa on siis vielä hiomista, mutta kyllä homma saadaan vielä sujumaan.